Timo Toivonen

Haastateltu 27.3.2001

Tapaan Akateemisen pöytälätkäyhdistys ry:n puheenjohtajan hänen kotonaan. Taustalla soi Armin van Buuren ja tunnelma on rauhallinen, kuten arki-iltana kymmenen aikaan kuuluukin. Ruokapöydän pinta-alasta kaksi kolmannesta näyttää olevan pyhitetty Stiga Playoffille ja kolmannes kiekoille ja stereoiden kaukosäätimelle. Timo tarjoaa kohteliaasti mehua ja voileipiä. On hyvä istahtaa ja jutella hieman hänen taustastaan. Mistä kaikki alkoi ja miten Timo on nyt päätynyt luotsaamaan PÖLYä.

Mistä kaikki
oikein alkoi?

Ensi kosketuksensa pöytälätkään Timo sai joskus lapsuudessa. Kuten niin usein oli tälläkin kertaa kyse joululahjapelistä.

"Pelailtiin veljien kanssa. Muutama kikka oli, eli tasan peruskikka, joka mulla kyllä muotoutui pitkäksi uuksi. Jos joskus sai sentterille kiekon, niin se oli varma maali. Tuikkasi vain toiselta laidalta sisään. Ei me tajuttu liikuttaa veskaa laisinkaan. Puolustus toimi flipperipohjalta vaikka me ei tietenkään nimeä silloin tiedetty. Vasenta laitahyökkääjää pidettiin käytännössä turhana. Se vipu vaan hajosi, eikä sieltä voinut tehdä maalia."

Laudat vaihtuivat. Toivosen perheen pojat pelasivat aikoinaan myös Electronic- versiolla, josta tallessa on risa kello ja magneetilla varustettu kiekko.

"Se peli oli hankittu partiomyyjäisistä joskus 90-luvun alussa. Piti vängätä, että saatiin lauta ostettua. Ei kuulemma olisi tarvittu. Sika siisti se kuitenkin oli. Harmi vaan, että valotaulu meni rikki. Osat on tallella ja pitäisi joskus koittaa korjata."

Näihin aikoihin tuli myös ensimmäinen kokemus Suomen pöytälätkän tasosta. Pelimessuilla Nordenskjöldinkadun jäähallissa Timo haastoi lajia esitelleitä pelaajia. Ilmeisesti jotain liiton kavereita, tms. Takkiin tuli tietysti kun ei saanut ensimmäistäkään maalia tehtyä, mutta erikoinen puolustus toimi jo silloin.

Tuolta reissulta jäi matkaan myös pelin säännöt ja Toivosten perheessä siirryttiin noudattamaan viiden minuutin otteluaikaa ja kunnon sääntöjä. Ennen kun oli ollut mm. jäähyjä ja pelaajia oli irroiteltu kentältä. Ainakin Timo vaati sääntöjen noudattamista, mutta muiden mielestä se oli liian virallista ja vakavaa.

Kaikkea kuitenkin aikansa. Joululahjapelaajat eivät koskaan ole oikein selvinneet lajissa kevättä pitemmälle. Toivosilla pelattiin kyllä useana vuotena ja lautoja taisi olla ainakin kaksi, ellei kolmekin.

"Vähitellen borideista ei enää ollut vastusta. Kun olohuoneen pöydällä tuli teurastettua iso veli useampaan otteeseen, eivätkä ikätoveritkaan jaksaneet pelata niin Stiga alkoi pölyyntymään ja vaipui unholaan."

Valkoinen lauta,
uusi tuleminen

Vakavammaksi pelaaminen muuttui kun kolme lukiolaispoikaa löysivät Timon pikkuveljen huoneesta pölyisen, mutta hyväkuntoisen Stiga Playoffin. Siniset laidat olivat historiaa. Tämä peli oli tullut vuosikymmenen puoliväliä ennen pikkuveljelle joululahjaksi. Vuosi oli 1997, lukiossa oltiin toista vuotta. THC oli syntynyt!

"Erholmin ja Vihosen kanssa otettiin meillä hengaillessa pikkubroidin peli esiin kaapin päältä ja pistettiin matsit pystyyn alakertaan. Näitä tuloksia ei ole missään ylhäällä, mutta tasossa ei ollut hirveitä eroja. Mulla oli etu, kun oli nappulana tullut pelailtua muita enemmän. Vihonen jäi heti koukkuun ja osti pian itselleen oma laudan."

Vuoden loppuun mennessä Timo oli kavereineen aloittanut ensimmäisen liigansa. Seurana toimi Tapiola Hockey Club, eli tutummin THC. Nimi laadittiin Vihosen kanssa niiden rappukäytävässä kun Karri Rantala ja Juha Erholm pelasivat omaa otteluaan. Kevään myötä peleihin tuli mukaan porukka, joka myöhemmin perustaisi PÖLYn.

Zetor, Roba ja
Hotelli Vantaa

Timon pöytälätkäharrastuksen vakavoituminen oli vain ajan kysymys. Keväällä 1998 Mikko Montin löysi Uutislehti satasesta ilmoituksen City lehden pöytälätkäkisoista. Mikään ei pysäyttänyt enää.

"Zetorin kisat olivat ensimmäiset. Ikää kyseiseen ravintolaan ei ollut, mutta poket katsoivat sormien läpi. Peli oli ihan sika tiukkaa ja oma taitotaso yllätti positiivisesti. En tiennyt yhtään mitä odottaa, mutta kolmas sija heltisi. Palkinnoksi tuli ihan sika siisti Koffin lippis. Jee...?"

Täällä hän tutustui Janne Ylöseen ja Miku Lindbergiin, joista jälkimmäinen kertoi Espoon pöytälätkäliigasta ja tulevasta Kesä cupista. Ylönen taas piti huolta liiton www-sivuista ja niitä oltiin heivaamassa pois helsinki.fi:n alta Ylösen valmistumisen lähestyessä. Timo lupasi ottaa selvää, josko hänen isoveljensä nettifirma Fishpool voisi auttaa asiaa.

Kolmas sija Zetorista ei tyydyttänyt, kun voitolla olisi päässyt kamppailemaan reissusta jääkiekon MM-kisoihin. Pari Cityn kisaa tuottivat vielä yhden menestyksen, eli Hotelli Vantaan kisoista tuli taas lippis. Väissä oli Roban kisa, jossa peli kaatui tappioon Timo L[iuhto?]:lle.

Suuremmat ympyrät:
pöytäjääkiekkoliitto ja EPL

Kuten niin usein Timon kohdalla sai innostus tälläkin kertaa siivet alleen. Syksyllä 1998 hän oli jo Suomen pöytäjääkiekkoliiton webmaster - pelaamatta yhtään rankingturnausta. Pelikokemus alkoi karttua EPL:ssä, jonne Timo yritti kovasti innostaa muita thcläisiä huonolla tuloksella. Tämä tietysti näkyi THC:n oman liigan pelituloksissa. Joulukuussa 1998 oli ensimmäisen rankingkisan vuoro.

"Kaverini Heikki oli aloittanut opintonsa Turussa ja päätin mennä morjenstamaan häntä ja pelaamaan pöytälätkää samalla reissulla. Se oli jotain ennen näkemätöntä. Kahvio täynnä pelilautoja ja väkeä. Kaljakassi kilisi muutamalla pelaajalla, joku joi Carlsbergia. Olo olisi ollut hyvin orpo, ellen olisi tuntenut EPL:n porukkaa ja liiton väkeä webbihommien takia. Kolmannessa matsissa tuli eka piste rankingturnauksissa. Sudden Deathin Sami Hernesahon kanssa pelattiin tasan 4-4. Kimmo Niukko sai hävitä kaksi kierrosta myöhemmin. 1-5-10 sarja oli parempi kuin mitä oletin."

Tammikuussa 1999 oli SM-kisat, joista tuli 75. sija, pykälä Tuomas Pylkkäsestä jääneenä. THC:n sarjasta tuli voitto kausilta 1997-98 ja 1998-99. Myös lukion mestaruus irtosi kahdesti. Myöhemmin Timo lahjoitti pokaalin kiertämään PÖLYn mestaruuspalkinnoksi THC-maljan nimellä.

"Janne Kokolla on ollut suuri vaikutus mun peliin ja ylipäätänsä jatkamiseen lajin parissa. Alettauani pitää liiton sivuja tuli haettu Kokolta usein tuloksia ja siinä sivussa opittua kikka jos toinenkin. Edelleen on voitto Kokosta saamatta. Sen jälkeen pelaaminen ei taatusti ole enää samaa kuin ennen."

Lukio loppuu -
PÖLY tulee tilalle

Lukio loppui ja tuli intti. THC:n toiminta kuoli kun Timo ei ollut järjestämässä pelejä. Muutama ölsner-cup oli, muttei enempää. Kävi ilmeiseksi, että vanha systeemi ei toimi. THC piti siirtää yliopistoon. Seuran rekisteröinti oli käynyt aiemmin mielessä, mutta tammi-helmikuussa 2000 päädyttiin nykyiseen malliin.

"Juha Erholm otti asioista selvää ja yhdessä säädettiin PÖLYn säännöt kuntoon. Pitkään kiisteltiin, pitääkö THC haudata vai ei. PÖLYstä tehtiinkin THC:n jatke. Myöhemmin PÖLY on tosin irrotettu täysin omaksi kokonaisuudeksi vaikka yhteinen tausta näkyykin. Pylkkäsellä pidettiin PÖLYn perustava kokous 20.2.2000 ja mut valittiin viikkoa myöhemmin puheenjohtajaksi. Näin ollaan päästy aika pitkälti tähän nykyiseen tilanteeseen."

Millainen pelaaja
Timo sitten on?

Haastattelun ideana käytetyyjen lehtien Pöytälätkä ja Spjass mukaisesti täytyy tutustua pelaajan näkemyksiin ja taitoihin.

"Pelini on monipuolista, mutta muuttuu sitä monotonisemmaksi mitä todennäköisemmin olen häviämässä ottelun. Joku Kokko on eri asia kun sille tietää häviävänsä kuitenkin. Uskaltaa silloin yrittää eri asioita. Kuviot ovat kehittyneet vuosien saatossa. Puolustus taas on pysynyt melko samana. Flipperi on ainoa oikea tapa puolustaa. Sahausta on joutunut vähentämään konepuolella kun espoolaisjunnut tekivät liikaa vanhanaikaisia. Konepuoli muttuu ajoittain boksiksi, mistä pitäisi päästä eroon. Ei vielä pysty, soisi liikaa omassa maalissa."

Suosikkikikoikseen Timo mainitsee lämärin, nöyryytyksen, agdurin ja erilaiset konevariaatiot. Erholmin boksi on kuulemma nykyään hauska murtaa senttereillä. Herkkua on laittaa Nyrölälle pikku saapas oikein filmaamalla sisään. Lämäritarina on monelle tuttu, mutta kyseisen kikan Timo opetteli hävittyään Mika Myllärille Suomen cupissa 1999. Mika teki neljä lämäriä, viimeisen jatkoajalla eri nurkkaan kuin kolme aikaisempaa.

"Hyvä pelaaja ei menetä kiekkoa turhaan. Hän ei myöskään toista samaa kikkaa liikaa, vaikka se olisikin tehokas. Hän myös kunnioittaa vastustajaa ja osaa ampua kaikki kikat molempiin nurkkiin," summaa Timo kysyttäessä hyvän pelaajan tunnusmerkkejä. Itsestään hän ei löydä ylläolevia ainakaan liialti. On kuulemma paljon parannettavaa.

Vahvimmaksi avukseen Timo mainitsee tehokkaan hyökkäyksen. Sieltä löytyy myös suurin heikkous. Kiekko ei noudata toiveita ja menee vähän mihin nurkkaan tahansa. Peruskikan lapioimisen vasempaan nurkkaan Timo toivoisi oppivansa.

Muut pelaajat elikkä
vastustajat ja seurakaverit

"Pahin vastustaja on ehdottomasti Jaakko Nyrölä. Pelilaudan ääressä vietettyyn aikaan nähden hän hallitsee laijin hyvin. Yhden kikan mies, mutta ei auta. Jostain se kiekko tuntuu aina menevän omaan reppuun. Tietty on Tikkaset ja muut, mutta ne ei ole vielä ihan mun sarjassa."

"Herkullisimmat pelit syntyvät usein Tuomas Pylkkästä ja Mikko Martelaa vastaan. Tuomaan kanssa pihtaillaan ja Mikon kanssa tehdään maaleja kasoittain. Molempia vastaan peli on nopeata, mikä on mielestäni hyvän ottelun tunnusmerkki. Turha hautominen jää pois."

Timon herkullisin voitto löytyy EPL:stä, jossa Erno Lantiainen kaatui playoffeissa 2- 1. Kaksi peruskikkaa riittivät kun Erno ei yrittänyt edes senttereitä. Sensaatio oli valmis. Janne Kokko pisti tapahtumasta viestin jopa SPJKL:n sähköpostilistalle.

Tappiot katoavat Timon mielestä nopeasti, Myllärin lämäreitä ja joukkueen esityksiä SM:issä lukuunottamatta. Nyt pinnalla on edelleen häviö Riku Laakalle AKTI-6/20:n kolmannessa välierässä. Omien sanojensa mukaan Timo hukkasi kiekon joka vaiheessa Rikulle eikä onnistunut avauksissa. Tuolla pelillähän ei voi voittaa. "Tappio tuli ihan omaa hölmöyttä. Se siinä harmittaa," hän toteaa.

Joukkuekisoihin toukokuussa Timo nimeää muutaman mieluisan ketjukaverin. THC:n muistoa kunnioittaen vainta osui Pylkkäseen ja Nyrölään. Menestystä varten tarvitaan Tikkanen. "Nyrölää voi sitten istuttaa penkillä kun ottaa viidenneksi Aulaskarin," Timo irvailee. Hän lupaa samalla varata kantria mukaan, koska joukkue ei kuitenkaan pärjää.

"AKTI-liigan voitto on vielä aika auki. Tiaisella ja Magnuksella on hyvät saumat, jos ne käyvät pelaamassa. Muuten mä pelaan finaalissa Riku Laakaa vastaan. Nyrölä on Pylkkästä korkeammalla vaikka toisin nähtiinkin. Tää tietysti riippuu siitä, että harjoitteleeko Tuomas."

"Hienointa mitä on pöytälätkällä on annettavana on uudet tuttavuudet. Läpänheitto pullasorsan kanssa tai sisäpiirin slangi ja tapahtumat ovat jotain mitä ei voi täysin sanoilla kuvata. Mahtavaa oli käydä Tarjan MM-kullan kunniaksi pidetyissä grillijuhlissa ja kuvata känninen (= nukkuva) Kake filmille kaikkien muistettavaksi. Tuon ohi menee vielä se, kun Kokko ja Tarja toivat yo-lahjaksi Jannen pelipaidan vuoden 1999 MM-kisoista."

Tulevaisuus
pöytäjääkiekossa

Timolla on vielä paljon annettavaa lajille. Yksi hurjimmista haaveista on SM-kisat Vanhalla ylioppilastalolla. Sitä ennen aikeissa on rankingkisat Dommalla. PÖLYn tulevaisuus jatkunee suljetumpana AKTI-liigana. Timon mielestä PÖLYn tarkoitus on nimenomaan kehittää akateemista pöytäjääkiekkoilua, lähinnä yliopistolla. Stadin liiga olisi jo aivan eri projekti. Sitä voisi Timon mukaan alkaa harkita yliopistolta valmistumisen jälkeen. Tulevaa alaansa hän ei muuten uskalla määrittää tämän hetken opintojen sillisalaattimaisuuden takia.

"Henkilökohtainen unelma olisi pelata rankingturnauksen playoffseissa. Siihen vaaditaan työtä ja vähemmän opiskelua. Ensin voitetaan AKTI-liiga ja sitten ostetaan muutamaa kokoa suuremmat saappaat. Uranihan on vasta alussa..."

Haastattelija: Timo Toivonen
Haastateltu: 27.3.2001

 
   


© Akateeminen pöytälätkäyhdistys ry, 2000-2018