AKTI-7/87 * Kultaa huuhtomassa

Klondike, tuo tarunhohtoinen joki Luoteis-Kanadassa, on kiehtonut ihmisiä kautta aikojen. Erityisesti yhden asian takia: kullan. Yukonin territoriossa, nykyisen Dawson Cityn liepeillä löydettiin Klondike-joesta kultaa vuonna 1896 - ja kaikkien kultaryntäysten äiti oli syntynyt.

Vuosisata myöhemmin, tarkalleen ottaen 109 vuotta myöhemmin löydettiin lehti, joka kertoi 15 sankarista, jotka osallistuivat paikalliseen kullanhuuhdontakilpaan:

ukonissa oli taas aika huuhtoa joesta hiput, jotka oikeuttavat 50 dollarin (Yhdysvaltain) palkintoon. Kilpailuun osallistui 15 raudanlujaa taistelijaa, joista vain yksi saattoi lopulta voittaa...

Suuri yllätys koettiin heti alkuun, kun tällä kertaa joen varrella ei vaskoolian heilutellut muuan suomalaiset sukujuuret omaava Isaac Aulasgary. Itä-Suomesta lähtöisin oleva Isaac kun oli suurimmat hiput aina aiemmin huuhtonut ja jättänyt mm. kivi- ja mineraalitieteen ammattilaiset tuloksissa kauas taakseen. Tällä kertaa herra laski kultaisia saavutuksiaan kotoisan takkatulen lämmössä eikä osallistunut huuhdontakilpaan.

Aikaisemmista voittajista paikalla olivat Timothy Hope ja Peter Hinzaner, joista jälkimmäinen oli tullut kisaan kuin viskilasin äärestä konsanaan. Kisat oli Peteristä kiva tapahtuma käydä ja kokea. Mutta kilpailua se ei ollut, sillä enemmän peli vaikutti paikallisen saluunan ruletilta - pallo pyörii, pelaaminen on kivaa ja lopulta aina häviää.

Muut 13 pelaajaa eivät elämässään olleet oikeaa kullanhuuhdontakilpaa voittaneet. Joukkoon tosin mahtui Jules Heinos, joka oli voittanut edellisvuotisen Suuren mestaruushuuhdonnan. Pahat henget puhuivat, että Heinos oli ikään kuin ampunut kilpailijoitaan selkään tällä häijyllä mustan hevosen yllätysvoitolla. Suuria huuhtojiahan pitää kunnioittaa, eikä antaa selkään...

Toki pitää muistaa mainita, että kilpaan oli rohjennut mukaan kaksi ensikertalaistakin. Toinen heistä oli jopa neito! Suuri kohahdus kävi yleisön seassa, kun karskien miesten taisteluun ilmestyi tuo kauniimman sukupuolen edustaja. Joukkoon sopii kyllä hyvin...

Ja nähtiinpä kullanhuuhtojien seassa myös turnaushistorian sadas osallistuja Ike Waljes (os: Ilari Valjus) .

Pilli vihelsi kilpailun käyntiin - pistoolit ovat varattu kaksintaisteluja varten.

Alkusarjassa suurimman kultasaaliin (katinkulta vähennettynä) huutoi Pat Hunch. Paljon oli kultaa vaskoolissa ja vain vähän katinkultaa. Ennen pudotuskilpaa Hunch oli huuhtonut +46 karaatin edestä. Monella muulla taas oli katinkultaa sitäkin enemmän. Eniten hiekkaa lautaseltaan kaivoi Ike. Peräti 78 gramman verran.

unchin hienoista tuloksista huolimatta kärkipaikan alkuerien jälkeen vei kokenut Hope. Seuraavina tulivat Wes Wirry ja Jules Heinos. Pudotuskilpaan saatiin siis vastakkain:

  • Timothy Hope - Nick Doomer
  • Pat Hunch - Lars Avenger
  • Wes Wirry - Peter Sewons
  • Jules Heinos - Isaac Bayer

Doomer asetti Hopen tiukoille heti alkuun. Kahden karaatin johtoasemassa Nick näytti Dawsonin auringon jo laskettua tulevalta yllätysnimeltä. Lopulta Hope iski kultasuoneen ja huuhtoi Doomerin ulos kilpailusta hyvin koneellisella vaskoolinkäytöllä. Hope jäi puolustamaan kilpailun mainetta ainoana entisenä voittajana nousevia tähtiä vastaan.

Pat Hunch saalisti kiihkeästi ensimmäistä voittoaan. Herra Avenger sai kokea sen karvaasti. Tapahtuneesta kertoo muuan herra joen varrelta:

Avenger huuhtoi minkä kerkesi, mutta ei se auttanut jatkuvasti oli Hunchin heittämät savikakkarat Avengerin vaskoolissa.
- Yritä siinä sitten saada kultaa, kun koko ajan joutuu poimimaan kiviä sivuun, Larsin väitetään kironneen Dawson Cityn saluunassa jälkeenpäin.
Tiedä siitä mikä on totta ja mikä legendaa.

Wirryn ja Sewonsin taistelu oli raaka. Tasainen taisto jouduttiin lopulta ratkaisemaan kaksintaistelussa. Peterin liipasinsormi oli nopeampi ja tähtäys tarkempi. Wes kaatui, eikä enää tähän huuhdontaan noussut mukaan. Wirryä ei nimittäin löydetty jälkeenpäin.

Bayer laittoi saksalaisella insinöörin jämäkkyydellä Heinosille luun kurkkuun ensimmäisessä erässä. Viime aikoina hurjasti rutinoitunut Jules kuitenkin näytti kilpakumppanilleen, miten kultaa huuhdotaan ja lähetti Bayerin kohti saluunaa, ja lohduttaavaa viskiä.

ikansa neljä kovinta huuhtojaa olivat selvillä. Pojat juoksivat pitkin Dawson Cityn pääkatua ja huusivat: "Hunch voittaa", "Sewons vie palkintotaalat", ja niin edelleen. Lopuksi pojat tietysti tappelivat toisiaan vastaan suosikkiensa puolesta. Kilpailun kärkinelikko asetttui seuraavasti vastakkain:

  • Timothy Hope - Peter Sewons
  • Pat Hunch - Jules Heinos

Hope oli nyt tiukassa paikassa. Sewons on vahva ja taitava mies huuhtomaan kultaa. Nopea ja tarkkasilmäinenkin vielä. Hope puolestaan tunsi pitkän uransa ansiosta koirantemput ja juonet, millä kokemattomampi haastaja peitotaan. Niinpä ensialkuun herra Hopelle riitti vähempikin saalis - vain kaksi karaattia, kun hän jujutti herra Sewonsin jäämään kokonaan ilman kultaa.

Tärkeintähän ei ole kullan määrä itsessään, vaan ainoastaan se, että sitä on enemmän kuin kilpailijalla. Tässä huuhdontakilpailu eroaa raaemmasta tosielämästä. Siellä kultaa pitää haalia koko ajan mahdollisimman paljon. Tai sitten saa ryhtyä viljelemään maata. Suo, jussi ja kuokka - ei kiitos sanoivat kilpailuun osallistuneet huuhtojat.

Kerran Sewonsia jymäytettyään Hopea ei ollut jymäyttäminen vastavuoroisesti. Sewonsin oli aika pakata vaskoolit reppuun ja lähteä etsimään onnea jostain toisesta maailman kolkasta. Karaatit kamppailussa Hopen eduksi 4-2.

Hunchin ja Henosin taistelu meni heti alkuun kaksintaisteluun. Onnekseen herrat eivät valinneet aseeksi pistoolia, vaan pääsivät mittelemään myös toisen erän. Hunch jo tosin pahasti vahingoitettuna. Lopulta vielä rouva Fortuna hylkäsi ikuisen kakkosen leiman saaneen Pat Huchin. Joki oli tyhjentynyt kullasta. Tämä oli kuin Mississippiä yrittäisi huuhtoa - kalaa vain saa, jos sitäkään. Jules lopulliseen taistoon Hopea vastaan.

olmen erän jälkeen voittaja olisi selvillä. Timothy Hope tai Jules Heinos. Toinen lehtimies, toinen puolestaan mineraalitieteiden ammattilainen. Ensimmäinen oli kokenut kettu, jälkimmäinen puolestaan nouseva tähti.

Ensimmäisessä erässä Hope iski suoneen ja napsi viisinkertaisesti Heinosin yksinkertaisen kultasaaliin. Konemainen huuhdonta tehosi Heinosin peruskikkareista huuhdontaa vastaan. Yleisö kohahti: "Voiko Hope viedä koko kisan ilman tappioita?"

Ei voinut. Heinos näytti, että perustyylisellä huuhdonnalla voi saada ihmietä aikaan, kun sitä käyttää oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Hope oli ällikällä lyöty, kun kultasuoni ehtyi näin äkillisesti.

Viimeisessä taistossa Hope lämäytti heti johtoon. Sitten Heinos avasi kultatilin ja pian Hope taas johti. Juonitteluun ja kiusantekoon syyllistynyt Hope sai kohta vakavan takaiskun. Kultahiput lipsahtelivat vaskoolista ulos ja menipä hän vielä lahjoittamaan Julesille johtokaraatit. Näinkö oli käyvän, että nuoruus vie voiton kokemuksesta?

Ei aivan... Hopen koneistettu huuhdonta tuotti tuloksen. Kilpailu vihellettiin päättyneeksi tasapeliin. Tätä eivät Hope ja Heinos voineet sulattaa. Olihan heistä jomman kumman oltava parempi - yksinoikeutettu voittaja? Ei saluunassa riitä selkääntaputtelijoita kahdelle mestarille. Oli kaksintaistelun aika!

Aseina olivat puukot. Olihan molemmilla suomalaiset sukujuuret, ellei peräti pohjalaista verta suonissaan. Iskut viuhuivat pääosin ohi. Tässä haettiin lopullista selvyyttä. Heinos epäonnistui ratkaisuissaan, ja äkillisesti Hope iski koneen lailla eikä Heinos ehtinyt reagoida. Jules oli kuollut - Hope eli. Dawson Cityllä oli uusi mestari Menneiden aikojen suuret huuhtojat hypistelivät tyytyväisenä partojaan, vielä on vanha voimissaan.

Näin siis kertoi Yukon Weekly Dispatch maaliskuun neljäntenä päivänä armon vuonna 1900. Se on puhtaasti sattumaa, että reilut 105 vuotta myöhemmin käytiin Uudella ylioppilastalolla pöytälätkäturnaus, joka noudatti kullanhuuhdontakilpailun juonenkäänteitä hyvin tarkasti. Legendaarisen Matti Nykäsen sanoin: "aina kun mä tuun hyppyripöydälle, mulla on sellainen bon voyage -tunne. Tiedäthän, aivan niin kuin olisin kokenut sen ennenkin."

-TT


Alkulohko


   1 Timo Toivonen            14 14  0  0  68-24   28  
   2 Pasi Vihinen             14 13  0  1  59-13   26  
   3 Vesa Virri               14 11  1  2  63-26   23  
   4 Jussi Heinonen           14  9  2  3  52-26   20  
   5 Petteri Sevon            14  9  0  5  60-34   18  
   6 Ismo Lahtinen            14  8  2  4  42-23   18  
   7 Lassi Kostamo            14  6  3  5  45-23   15  
   8 Niko Tuominen            14  6  1  7  28-37   13  
-------------------------------------------------------
   9 Ville Heikkinen          14  6  1  7  41-43   13  
  10 Janne Rantanen           14  5  3  6  40-36   13  
  11 Pekka Metsola            14  4  2  8  32-36   10  
  12 Petteri Hintsanen        14  2  1 11  17-48    5  
  13 Esa Heilimo              14  2  1 11  17-54    5  
  14 Inka Vuolanto            14  0  2 12   9-77    2  
  15 Ilari Valjus             14  0  1 13   5-78    1  

Kesk. ottelut T.T. P.V. V.V. J.H. P.S. I.L. L.K. J.R. V.H. N.T. P.M. P.H. E.H. I.V. I.V.
Timo Toivonen   2-0 5-4 4-2 4-2 3-2 6-5 2-1 10-3 6-1 6-1 2-1 6-1 7-0 5-1
Pasi Vihinen 0-2   3-1 3-1 3-2 3-2 3-1 5-1 4-1 6-0 3-2 5-0 6-0 6-0 9-0
Vesa Virri 4-5 1-3   5-3 5-3 1-1 2-1 3-2 7-2 4-2 4-2 6-1 6-1 8-0 7-0
Jussi Heinonen 2-4 1-3 3-5   5-3 5-1 3-1 4-4 4-1 3-1 1-1 4-2 3-0 5-0 9-0
Petteri Sevon 2-4 2-3 3-5 3-5   2-6 3-2 5-4 7-1 5-1 6-0 4-1 4-0 8-2 6-0
Ismo Lahtinen 2-3 2-3 1-1 1-5 6-2   1-3 1-1 4-2 3-1 2-0 5-1 5-1 4-0 5-0
Lassi Kostamo 5-6 1-3 1-2 1-3 2-3 3-1   3-3 0-0 4-0 1-1 4-0 4-0 10-1 6-0
Janne Rantanen 1-2 1-5 2-3 4-4 4-5 1-1 3-3   0-3 1-2 3-2 6-3 4-1 5-2 5-0
Ville Heikkinen 3-10 1-4 2-7 1-4 1-7 2-4 0-0 3-0   1-3 4-1 4-1 6-0 8-0 5-2
Niko Tuominen 1-6 0-6 2-4 1-3 1-5 1-3 0-4 2-1 3-1   3-1 1-0 3-3 5-0 5-0
Pekka Metsola 1-6 2-3 2-4 1-1 0-6 0-2 1-1 2-3 1-4 1-3   4-1 2-1 7-1 8-0
Petteri Hintsanen 1-2 0-5 1-6 2-4 1-4 1-5 0-4 3-6 1-4 0-1 1-4   3-2 1-1 2-0
Esa Heilimo 1-6 0-6 1-6 0-3 0-4 1-5 0-4 1-4 0-6 3-3 1-2 2-3   2-1 5-1
Inka Vuolanto 0-7 0-6 0-8 0-5 2-8 0-4 1-10 2-5 0-8 0-5 1-7 1-1 1-2   1-1
Ilari Valjus 1-5 0-9 0-7 0-9 0-6 0-5 0-6 0-5 2-5 0-5 0-8 0-2 1-5 1-1  


Playoffs

 
   Puolivälierät
	 
   (2-0) Timo Toivonen  - Niko Tuominen : 5-4,  6-3
   (2-0) Pasi Vihinen   - Lassi Kostamo : 5-2,  5-0
   (1-2) Vesa Virri     - Petteri Sevon : 2-3, 10-3,  1-2j  
   (2-1) Jussi Heinonen - Ismo Lahtinen : 1-4,  2-1j, 1-0

   Välierät
	 
   (2-0) Timo Toivonen - Petteri Sevon  : 2-0,  4-2
   (0-2) Pasi Vihinen  - Jussi Heinonen : 3-4j, 0-6
 
   Finaali 

   (2-1) Timo Toivonen - Jussi Heinonen : 5-1, 2-4, 4-3j
 
   Sijoitusottelut

    9. Ville Heikkinen - Janne Rantanen    : lv
   11. Pekka Metsola   - Petteri Hintsanen : 5-4  
   13. Esa Heilimo     - Inka Vuolanto     : 4-0  
 

Sijoitukset

  1. Timo Toivonen
  2. Jussi Heinonen
  3. Pasi Vihinen
  4. Petteri Sevon
  5. Vesa Virri
  6. Ismo Lahtinen
  7. Lassi Kostamo
  8. Niko Tuominen
  9. Ville Heikkinen
  10. Janne Rantanen
  11. Pekka Metsola
  12. Petteri Hintsanen
  13. Esa Heilimo
  14. Inka Vuolanto
  15. Ilari Valjus
 
   


© Akateeminen pöytälätkäyhdistys ry, 2000-2005